Lehti: Sosialisti
Kirjallisuus ja taide
T.Anttilan ja R.Lammelan maalausten näyttely Taidehalli Irmelinissä Eerikinkatu 17, Turku
Kevätkauden ensimmäisen näyttelyn on Irmelinin taidehalliin järjestänyt kaksi nuorehkoa maalaria, Rauno Lammela ja Toivo Anttila. Tämä on heidän ensimmäinen yksityisnäyttelynsä. Molemmat ovat opiskelleet Turun Piirustuskoulussa ennen sotaa ja sen jälkeen harrastelleet maalausta varsinaisen ansiotyönsä ohella. Tuo harrastelu on olosuhteiden pakosta kuitenkin jäänyt verrattain vähäiseksi, mutta joitakin osoituksia olemme siitä nähneet silloin tällöin yhteisnäyttelyissä. Molempien taidepyrkimys pysyttelee ulkonaisen luonnon puitteissa.
Rauno Lammela, jolta on 17 öljyvärimaalausta, on lyyrillissävyinen harras maalari, joka vaatimattomasti ja nöyrästi lähestyy aiheitaan. Hänen töissään on varsin kauniita, hillittyjä väriyhdistelmiä ja herkkää luonnontunnelmaa. Maalauksessa ”Kesäilta” on kauniisti ilmennetty autereinen avaruustuntu. ”Saaristosta” on kirkkaammin ja sangen sointuvin värein tehty pikku maalaus. ”Sateinen metsä” taas harmaan vihertävine ja ruskeine väreineen vähän arkaileva, mutta tunnelmallinen tihkusateisen kesäisen päivän kuva. ”Syyskuinen päivä” on lujemmin ja mehevämmin otettu. Ruskean kehyslistan voisi vetää liimavärillä vaaleaksi, jolloin työn maalaukselliset arvot pääsisivät paremmin esille. Omakuva on harmain ja punertavin värein muovattu tutkielma. Lammelan maalauksissa ilmenee luontainen herkkä väriaisti ja eläytyminen luontoon. Rohkeampaa otetta ja vapautuneempaa suoritusta jää odottamaan. Suurempi koko voisi olla eduksi.
TOIVO ANTTILALTA on 26 maalausta. ”Veneitä talvella” on niistä vapautuneimpia ja samalla parhaiten hallittuja. Siinä on heleät värit ja eloisa pinnan jako. ”Kevätaihe” perustuu pääasiassa valööreihin eli tummuusarvoihin. Peitevärein maalattu ”Salakka-asetelma” on värityksellisesti tekijän parhaita ja muutenkin selkeä. ”Ohrassa olijat” on vähän suurempi työaiheinen sommitelma, jonka naiivi jäykkyys ja alkuperäinen ote on aitoa, mutta värit kovin soinnuttomia ja kovia. Anttilan töissä on pyrkimystä selkeään sommitteluun ja asialliseen näkemykseen. Muotoilu on vielä jokseenkin avutonta ja jäykkää ja värien soinnukkuutta olisi syytä erikoisesti kehittää. Rajoituksista huolimatta hänen töissään on eräänlaista arkipäivän runoutta.
Molempien maalareiden vakava ote on heidän töidensä myönteisin puoli ja korvaa jossain määrin teknillisiä heikkouksia. Toivottavasti mahdollisuudet heidän taiteelliseen kehitykseensä paranevat ja he saavat yrityksiinsä enemmän uskallusta. Tämäkin näyttely on osoituksena työväestömme piirissä elävästä suuresta taiteenharrastuksesta. Näyttely pidetään avoinna sunnuntaisin klo 12-16 ja arkisin klo 11.15-16
R.V.